lauantai 5. syyskuuta 2009

Kaikki on mahdollista.

Jopa se, että meidän isäntä on kiskonu viinaa n. kymmeneltä aamusta asti. Se kävi tossa välissä nukkumassa, mut sitten toi meidän musta vauhkoääliö tahto herättää sen ja argh...! Nyt se kittaa tuol keittiös tyytyväisenä kaljaa. Äskenki ku vaa istuin siinä meidän jakkaralla tupakalla ni hyvä ettei herran maailma ollu kaatua. Mun piti mennä siitä pois istuun siihe keittiön pöydän ääreen ku "se on mun paikka". Ai jaa? Sun nimeäs ei vittu lue siinä, joten siinä saa vittu mun tietääkseni istua ihan kuka tahansa. "No siin on mun kalja ja pihvi." Ai jaa? Vittu sä voit vetää pääs tukkoon ja ahmia sen pihvis vittu siin pöydänki ääres. Mä nauran suuresti niille tietämättömille ihmisille, jotka ihmettelee miksen mä erityisemmin oo alkoholista innostunu. 

Tuntuu oikeesti siltä, ettei toi äijä keksi mitään muuta tekemistä vapaapäivinään ku vetää nupin tukkoon. Oikeesti, sitä se on ollu ties kuin kauan. Saatana vapaalla voi olla selvänäki, eikä siihen oo maailma vieläkään kaatunu. Vittu mua oikeesti nyppii jo niin perkeleesti tollanen vammaaminen, ettei mitään rajaa. Sitte ku mä tosiaanki valmistun tuolt koulust perustutkinnon kera, ni vittu mä lähen ku nato-ohjus täst saatanan taloudest. Mä en oikeesti keksi melkeen mitään autuaallisempaa, ku oma yksiö. 

Ja sit ens vkloppuna on vielä se joku kesäkauden päättäjäistsydeemi Riksussa, josta toi äijä ulis mulle viimeks kännipäissään että tuun sinne. Vittu mua ei oikeesti kiinnosta - ettekä ikinä arvaa miks! Ei suinkaan siks, että toi samanen keijo on sielläki saappaat solmussa. Plus kaiken hyvän lisäks siellä ei nyt enää oo telkkaria tai ees radiota, joten viel vähemmän oon menos. Mullahan on tosin nyt läppäri, mut en ala ronttaan tätä sinne, ku vittu ties mitä sen läävän kosteus tekee tän sisuskaluille. Eikä tää niin paljoa siellä lohduttais, koska mulla ei oo mitään mokkulaa tms. Joten ilman nettiä? Ei kiitos. Vittu, mä käyn nyt koulua, joten viikonloppuni mä vietän ihan kuten ite tahdon - enkä mä tosiaan oo lämpeemäs ajatukselle, et oisin päivän keskel korpea, ku tahon vaan dataa rauhassa. Et isäntä voi ihan luvan kans tunkee ne säälittävät uhkauksensa mun erakoittamisesta ja niist vitun vammasista bileistään sanonko-mä-kohta-minne.

Moi, ehkä mulla on nyt hieman parempi fiilis.

Ei kommentteja: