torstai 9. heinäkuuta 2009

Huomenta.

Kävinpähä nukkumassa. Aattelin, että se ois auttanu jotain, mut vitut se mitään auttanu oikeestaan. Edelleen on helvetin kamala olo, eikä innosta tehä mitään. Toivottavasti porukat ei ala kyselemään mitään et syönkö tms - ei oo nälkä. 

En viihdy tällä hetkellä ittessäni niinko mitenkään. 

Koko aika pyörii päässä, että mä pilaan kaiken, mä en oo hyväks kenellekään, enkä mä osaa tehdä mitään oikein vaikka mä kuinka kovasti yritän. Mä oon täysin epäonnistunu ihmisenä jo omissa silmissäki. Mä en viitsi enää pyytää anteeks olemassaoloanikaan, koska ei se mitään auta tai paranna. 

Mä en oikeasti osaa mitään. Mä vaan onnistun aiheuttamaan aina pahan mielen jopa omalle tyttöystävälle, vaikka mä en tarkottais. Oishan se nyt online mesessä, mutta en mä uskalla sille mitään sanoa. Mä kuitenkin vaan pahennan asioita. Kuitenkin se kerto tänään sellasia asioita, jotka pisti mut niin hiljaseks, ettei mitään rajaa. Mä olen se syy siihen sen ainaiseen pahaan oloon, mä olen varma siitä. 

Pelottaa niin saatanasti, että mä tärisen koko aika. Entä jos se päättääkin jättää mut...? Vittu mulla hajoo kaikki käsiin, enkä mä tiedä mitä tehdä. 

Mä en pidä itestäni yhtään. En tippaakaan.

Ei kommentteja: