Että näin.

Onko se englannin kieli teille tosiaankin niin vaikeaa? Kirjoitanko minä epäselvästi? Käytänkö liian monimutkaisia ja hienostuneita sivistyssanoja?

Se ficci on avattu 15 kertaa. Ei sitten kukaan näistä kävijöistä (paitsi kaksi ei-lafilaista) ole voinut sanoa mitään? Ei voi olla totta. En yksinkertaisesti itse edes avaa ficciä, jos tiedän etten tule kuitenkaan kommentoimaan - tiedän, että kirjoittajaa harmittaa jos ficci on avattu moneen otteeseen, mutta kommentteja onkin vain yksi tai kaksi.

Oikeasti, olen kommenttihuora, haluan tietää herättääkö kirjoitukseni kenessäkään mitään tunteita vai ei mitään.

Huoh.

PS: Ruotsin tunnilla iski mukava Kaoru-syndrooma. Ryhmätyötä on tehtävä, projektin pitää olla valmis ensi viikolla. Mitä käy? Minä teen niitä töitä ja kaksi ryhmän jätkää huitelee mailla tietämättömillä riehumassa omiaan - se ei ehkä ihan auta työn suhteen, eikö niin? Kuvitelkaa, kuinka tuohtunut olin.

Mutta päivän piriste. Ah. ♥